Kyllä lomalla on mukavaa, tätä ihanuutta kestää vielä viikon verran, sitten alkaa taas arkisemmat hommat. Miika palaa töihin ja me lasten kanssa palataan normaaliin päiväjärjestykseen kotipihan hiekkalaatikoa kaivelemaan. Vielä on kuitekin muutamia lomapäiviä, jotka ajateltiin viettää Tampereella.

Vielä kerran kuvia Tallinnasta.

Palaan katselemaan jälleen näitä lomakuvia, sitten joskus, kun haluan hetkeksi pois arjen kiireiden keskeltä.

 

-Maj

 

Tallinnassa näköalapaikalla, me kaksi kerrankin samassa kuvassa.

 

Pienetkin ihastelivat. Oli ihan täydellisen kaunis aamu ja oli aivan ihanaa kierrellä vanhassa kaupungissa.

 

Miika takoi omin käsin mulle ja Rebekalle onnenrahat, perus turistien juttuja, mutta söpöt silti <3

 

Pitkässä hameessa ja hiattomassa oli ihanan viileä oleskella. Ostin hameen paikan päältä Bershkasta, Maatuskaksi Miika minut nimitti :)

 

-Maj

Ukkostaa ja paistaa vuorotellen, aika tukala keli siis. Teppo kulkee häntä koipien välissä ympyrää, sitä jänskättää. Paras vaatetus tämmöisiin päiviin on ehdottomasti kevyt ja huoleton kesämekko, bikinit vaan alle :)

 

Ihastelin tuollaista laukkua kamullani Cocolla, hän sanoi, että se on tosi kätsy, kun pitää olla aikamoinen arsenaali kamaa aina mukana. Ostin sitten samanlaisen Tallinnan Zarasta, se oli vieläpä alessa. Terkkuja vaan Turkuun, meillä on aika monta samanlaista vaatekappaletta ja nyt sitten nämä laukutkin vielä.

 

Sandaalit ovat vanhat, ostin ne Dinskosta joskus. Mekko on täältä Ylivieskasta, Kärkkäiseltä tietty:P

 

Porukoiden takapihalla.

 

NYT SATAA TAAS!

 

Nyt grillaushommiin… Taas se ukkonen jytisee ja aurinko paistaa, siistiä!

 

Maj

Tässä reissailun välissä oltiin yksi iltapäivä kotosalla. Mun syntymäpäivä, jeah right pesukone lauloi ja sitä rataa. Sain kuitenkin ihanan lahjan kotiväeltä ja ystäväni Sape tuli meille, oltiin rannalla, syötiin herneitä ja jätskiä. Itseasiassa just hyvä syntymäpäivä ja muutenkin yksi koko kesän ikimuistoisimmista päivistä. Mulla tulee tippa linssiin, kun yritän kirjoittaa jotain itselleni kaikkein läheisimmistä ja tärkeimmistä ihmisistä. Noh, ne on joka tapauksessa niin ihania, että alkaa ihan itkettää. Ei siis siitä sen enempää, koska olen kertomassa nyt ihan toisesta jutusta…

Se mun Sape on kaikkea muuta kuin tavallinen keskitienkulkija. Sape on rakas sekopäinenälypääboheemitaiteilijacitynainen, joka keksii ainakaikenlaista jännää kuten tälläkin kertaa…

 

Sapen laukusta löytyi asfalttiliidut Rebekalle. Nuo höpönassut piirsivät mulle synttärikortin asfalttiin <3 Loppujen lopuksi minä ja Miikakin löydettiin itsemme tuolta maanrajasta kyyköttämästä.

 

Onnea Maj-äiti.

 

Rebsu piirsi renkaat Sapen kiesiin.

 

piirrä mulle kummituksia, kummitäti.

 

Polkeepolkeepolkee. Sapella on temppupyörä^^

 

Hänkin polkee.

 

Välillä pitää heittäytyä vaan tekemään ja nauttimaan. Ei tarvitse olla hyvä, ei tarvitse osata. Hyvä on olla pienessä hulluuden puuskassa, olla taas hetken kuten lapsena viimeksi. Fiilistellä kesäpäivää ja unohtaa kaikki muut.

Kuinkahan moni on hymyillyt tuosta ohi kulkiessaan? Toivottavasti Tampereella ei ole satanut.

Onni on ystävät. Onnellisuus on hetkissä. Kokeilkaapa tekin asfalttiliituja <3

<3 Maj