En mene ulos. Luovutan. Kotiäidin mielialaan vaikuttaa tuo sää yllättävän paljon. Lumisade ei inspiroi tähän aikaa vuodesta. Sisällä pidän sylissä vauvaa koko ajan, koska hän ei viihdy oikein muualla. Ja nukkuukin vain pikkupätkiä kerrallaan. Täytyy saada vaunut parvekkeelle. Illalla meillä on synttärijuhlat ja huomenna toiset. Paljon lapsia, mammoja ja herkkuja, kivaa :)

Yök. Me ollaan Reben kanssa touhuttu kaikenlaista, imuroitu ja tehty upeita taideteoksia Sapen antamaan luonnoslehtiöön, vauva on ollut puuhissa mukan, toisessa kädessä. Voihan sitä hytkyttää vauvaa toisella kädellä ja piirtää toisella, tulee yllättävän jännittäviä piirrustuksia.

Joelin synttärilahja. Ei Rebekan lahja. Aika vaikea ymmärtää.

Me ollaan puhuttu ja harjoiteltu, että lahja annetaan tänään sitten synttärisankarille. Luopumisen tuskaa lievittää, että itse saa herkkuja.
“Olee hyväää, hyvää tynttäriä, minu saa heekkuja”

Muistan itse pienenä olleeni tosi kateellinen, kun juhlittiin veljeni synttäreitä. Voi sitä riemua, kun joku vieraista oli muistanut minuakin pikkuisella paketilla :D

Tämän päiväisiin juhliin saa halutessaan pukeutua naamiaisasuun. Mä ajattelin mennä ihan omana itsenäni, mutta Rebekka haluaa olla siivekäs prinsessa :D

Joten Viivin vanhoilla prinsessakamoilla mennään!

Kivaa viikonloppua kaikille! Juhlitaanko sielläkin kenties omia tai toisten synttäreitä? Pidättekö juhlista? 

-Maj