Mun “yläsänkytekniikkani” toimii ihan loistavasti, heitin viikon aikana lastenhuoneen yläsänkyyn kaikenlaista tavaraa ja vaatetetta mitä ajattelin, että tarvittaisiin mukaan. Lopuksi vaan viikkailin ne siisteihin pinoihin ja lisäsin muutamia juttuja mukaan. Otamme reissuun kaksi laukkua, joista toinen täyttyi puoliksi lastenjutuista ja luultavasti sinne mahtuu myös kosmetiikat, lenkkarit – ja ehkä vielä jotain?  Toinen laukku on varattu puoliksi mun ja Miikan kamoille kokonaan. Mun tulee otettua itselleni kaikenlaista turhaa mukaan ihan aina, mutta muiden perheenjäsenten kohdalla homma pysyy paremmin lapasessa.

Hello Kitty heiluttelee laukunpäältä, aurinkolasitkin sillä on vähän vinksallaan!

Peakin (vanha) kassi on ihan ässä, sillä a) se vetää sisään aivan jäätävän määrän tavaraa!! b) sitä voi vetää rullilla perässä c) kantaa putkilaukun tapaan tai d) käyttää rinkkana!

Pääsen ekaa kertaa käyttämään Aldolta ostettuja sandaaleita, aika söpikset!

…Uimavaipat, baby boat ja muutama muukin “elintärkeä” juttu!

Kitty saa kyllä jäädä kotiin vilkuttelemaan :D

SE OIS MEIKÄLÄISELLÄ LOMA NYT SITTE, morjes! Toivotaan, että ajastetut postaukset pelittää ja teillä riittää lukemista, pus <3

-Maj

Olen päivitellyt Magicpoksin Facebook-sivuille kaikenlaista pientä extraa, sinne on niin helppoa (nopeaa!!) huikata kuulumisiamme ja lisätä puhelimella napattuja kuvia. On tosi mukava nähdä siellä kamuina tuttuja kasvoja, terkkuja vaan! Olen myös pikkuhiljaa tutustunut Instagramin ihmeellisen maailmaan, mun ja lasten kommelluksia pääset seuraamaan tästä.  Instagramiin saa lisättyä kuvia Nokian windows 8-luurin avulla, kun haet ensin parin euron arvoisen Instagraph-sovelluksen kaupasta.

-Maj

Tänään olen ollut aika monta tuntia kaupungilla, hoidellut asioita ja roikkunut muuten vain, parilla eri kokoonpanolla. Perheen kanssa päätettiin aloittaa viikonloppu herkuttelemalla, mitenkäs muuten? Samppa 1-vee syö munkkia kuin vanhakin tekijä, hups…

Minttujätski sävysävyyn paidan kanssa.

Olin tiukkiksena Rebekalle kaupungilla ryntäilemisestä ja pikkuveljen tönimisestä. Sovittiin, että sellaista ei saa tehdä…

Ja tönimiskielto loppuikin sitten tytön mielestä kotipihalla.

Jep, “sisarrusrakkautta” ja rakentavia keskusteluja. Meidän lapset ovat tällä viikolla näyttäneet ne kaikkein kaameimmat puolensa, nyt on se hetki varmaan kun he testaavat kuinka pitkälle mamman (muutenkin turhan lyhyet) hermot riittävät. Mun puolesta sellainen testaaminen ei olisi ihan välttämätöntä, mutta tuskimpa tämä kinaaminen/riitely lasten kasvaessa yhtään vähenee, pahoinpelkään päinvastoin :D

ps. Kuvissa Vero Modalta saatu nahkatakki, jonka Elisa minulle stailauspalvelussa valikoi! Muistuttelen, että stailauspalvelu-tarjoukset ovat voimassa toukokuun ajan. Kannattaa kokeilla, ajan voi varata käymällä tai soittamalla (keskustaan, Veskaan tai Ideaparkkiin), se ei maksa mitään, eikä velvoita ostamaan. Mä ainaskin sain tosi hyviä idiksiä, oon innoissani tuosta takista ja sen yhdistämisestä monenlaisiin asuihin, kiitos vaan vinkeistä keskustan Vertsuun!

-Maj

Jep, se minä olen. Kunnon vapunpilaaja oikein. Ahdistuin todella paljon täpötäydellä vapputorilla, olin purskahtaa lähinnä itkuun jonotettuani 45 minuuttia mehua ja munkkeja. Pikkuinen huusi ja tuskastui, ystävällinen kanssajonottaja tarjosi rusina-askin hänelle vietäväksi. Kävi kova tuuli ja olin ihan jäässä, aina ei vaan näköjään huvita. Itseasiassa taisin olla 3-vuotiaan kanssa aika samalla tasolla, sillä “kiharvipomppulinnan” kohdalla kohosi kyyneleet silmiin hänelläkin. Kaikesta voin syyttää vain itseäni, meinaa oikein naurattaa. Pakollinen foliopallo killuu katossa todisteeksi siitä että kuitenkin noteerasimme jotenkin vapun. Palasimme muutaman tunnin torisekoilun jälkeen kotiin, vaihdoin verkkarit jalkaan ja kömmin sänkyyn metrilakujen kanssa päikkäreille, itseasiassa koko meidän perhe otti yhtäaikaa unet. Kotonamme ei ole siis näkynyt serpentiiniä, munkkeja tai simaa, missä meni vikaan?

-Maj